Suomalaisen kestävyysurheilun mahdollisuudet
Mestarin lentoa Mombasan tiellä
Kalevan Kisat 1965 Jyväskylä 800m, Helppo voitto! Juutilainen, Kainlauri ja Niemelä, Ceder on lyöty!
PM-kisat 1965 Helsinki 800m, Voittajasta Euroopan mestari 1971, kakkosesta Olympiavoittaja esteissä 1976. Jotkut oivaltavat!
EM-kympin loppunäytös; lyöty ja lyöjänsä palkintokorokkeella
Kestävyysurheilun asemaa ja mahdollisuuksia toimia merkittävänä vaikuttajana ja aikaansaajana suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sen rajojen ulkopuolella voi tarkastella kovin monelta kannalta. Lähestyn asiaa kahdesta eri,mutta samalla yhteisestä näkökulmasta.
Toisaalta, mitkä ovat sen mahdollisuudet vaikuttaa suomalaisten omaan henkilökohtaiseen terveyteen ja elämänlaatuun. Toisaalta, millaiset ovat suomalaisen kestävyysurheilijan eväät menestykseen maailman kilpakentillä. Tarkastelun pohjana on näkökulma, joka on muodostunut vuosien varrella pitkästä ajallisesta ja maantieteellisestä perspektiivistä sekä tieto, jonka juuret ovat lujasti kiinni suomalaisessa maaperässä. Viimeisen vuosikymmenen kotiseutuni Malaga, Espanja ja syvä Eurooppa antavat raa´n vertailukohdan. Ajatukseni ovat omia, mutta niiden syntyyn ovat varmasti vaikuttaneet itseäni viisaampien huomiot ja pohdinnot, joista olen päässyt osalliseksi.
Suomalaiset ovat sairaampia kuin koskaan historiansa aikana:
- 500 000 on ajautunut alkoholismiin, Suomi on ajanut kulutuksessa ohi viinimaiden, 12 litraa 100% alkoholia / henkilö / vuosi
- 250 000 sairastaa aikausiän diabetestä, 15 vuoden kuluttua 400000
- 1 000 000 kärsii ylipainosta ja verenpainetaudin eri asteista
- SUOMEN MYYDYIN LÄÄKE: MIELIALALÄÄKKEET ja hulluus vain lisääntyy ! Erityisesti Urheiluliitoissa tyhmyyden lisäksi !!!
- Sperma lahoaa, ensisynnyttäjät ikääntyvät ja juniorit ahmivat lisää "suomalaisten perinneruokaa ja juomaa": hampurilaisia ja cocaa
Suomalaiset kestävyysjuoksijat ovat alikuntoisempia, sairaampia ja tylsistyneempiä kuin ikinä olisi uskonut edes kurjalla 1960-luvulla.
- puolen tunnin alitusta kympillä pitää jopa Matti Hannus huikeana saavutuksena, eikä osaa edes hävetä ajatustaan.
- kympinmiehemme eivät pysy maailman parhaiden naisten vauhdissa
- olavi-trion ajat 1950-luvulta ovat utopiaa Etelä-Afrikassa loikoville nykymailereillemme
- ote 4:n viimeisen valmennettavani sairauskertomuksesta:
- yksi moniallergikko
- yksi astmaatikko
- yksi epileptikko
- yksi skitso
- 20 - 25-vuotiaat juoksijat ovat "mykkiä, sokeita ja kuuroja"; heitä ei tavoita totuus tilastaan, ei myöskään valmentajiaan !!!
Luovuus on kiellettyä, indivualismia pidetään sairautena ja tasa-arvo kaataa kyvykkäimmänkin irtiottoyrityksen jo lastentarhassa.
- ponnistelun palkitsevuus on tuntematonta ja kokematonta
- helpoa kuuluisuutta ja voittoa haetaan idols´seista ja eliittikisoista
- sisäinen ja ulkoinen rasismi torjuu todelliset osaajat ja kestävät, terveet, kykenevät ja sikiävät maailman- ja maahanmuuttajat
- arvomaailma mätänee; keskinkertaista pidetään erinomaisena
- kulttuuriministeri torjuu liikuntatuntien lisäyksen kouluohjelmaan koska sillä ei ole hänen mielestään minkäänlaista vaikutusta tai merkitystä suomalaisten harrastuneisuuteen, terveyteen tai huippu-urheiluun. Mikä tuli sanottua Urheiluliitosta pätee myös poliittisia latteuksia latelevaan kulttuurikuorrutukseen ja sen organisaatioihin.
- ONNEKSI RAJAT OVAT AUKI ULOSPÄIN TYÖTÄRAKASTAVILLE !
Mahdollisuudet lyhyesti:
Yleisesti:
1. Urheilu / taidetunti päivittäiseksi joka koulu- ja opiskelutasolle
2. Palkallinen liikuntavartti jokapäiväiseksi jokaiselle työpaikalle
3. Palkkaa tilinauhaan hyvästä liikuntaharrastuksesta / kunnosta
4. Kansanedustajille pakkoliikunta päivittäisksi
Kestävyysurheilussa:
1. Täydellinen asennemuutos
- huippu-urheilussa ei ole tasa-arvoa
- huippu- urheilussa ei toimi demokratia
- huippu-urheilijaksi ei riitä lahjakkuus; tarvitaan työnneroutta; vain harvoilla tulevan näkökykyä
2. Täydellinen puhdistus liittotasoilla ihmisistä, joilla ei ole henk.kohtaista näyttöä huipulla urheilijana tai valmentajana
3. Huippu-urheilussa ei voi tehdä kompromisseja ja jakaa etuja tasaisesti. Päinvastoin, varsinkin niukkuudessa
4. TÄRKEIN: harrastelu ei vaadi tekemisen neroutta!
Pelkkä harrastelu on urheilussa / taiteessa / tieteessä vielä sangen kaukana luovasta kyvystä ja puhtaat teoreetikot rajoittuvat rasitteisiinsa. He eivät kykyne ammentamaan itsestään esiin koko ihmistä, eivät käyttämään olemustaan pohjia myöten, eivät kietomaan olemassaoloaan intohimon pauloihin niin, että he kadottaisivat harrastuksen kaikkeen muuhun, epäasiaan.
Siksi,
tämä etuoikeus jää yksin korkeimmalle henkiselle lahjakkuudelle, jota tavallisesti nimitetään neroudeksi, sillä vain se ottaa omakseen ihmisen olemuksen kokonaan ja absoluuttisesti niin urheilussa, taiteessa kuin tieteessäkin ilmentämään niistä sisäistämäänsä syvintä käsitystä.
Siksi,
yksin tällainen ihminen tuntee polttavaa tarvetta häiriintymättä työskennellä itsensä, ajatustensa, tavoitteidensa ja tuotostensa kanssa, pitää yksinäisyyttä tervetulleena ja täydellistä ponnistelua korkeinpana hyvänä. Kaikki muu on hänelle vähäarvoista !
Etsikää nämä nerot, älkää lahjakkuuksia! Uljas uusi teko, sankaruus syntyy näkemisestä työnteon kautta.
"Oikeaa on vain sielujen sisäinen rakkaus, muu kaikki ei voittoa tuota, vaan ikävää"
- Lucian in Anthol