Blogi
Klikkaa kuva suuremmaksi
Uutta antia kotisivuille
Kotisivuni ovat päivityksen ja uudistusten alla; ei vallan ihmeitä, mutta muutosta ja täydennystä kumminkin.
Ensinnäkin nettigalleriaan ilmestyvät vuoden 2009 maalaukset. Tuo vuosi oli oikeastaan luppovuosi maisemamaalauksen osalta. Syynä mittatilausmuotokuvat, joita en sitten julkista nettigalleriassani yksityisyyden vaalimisen syistä. Paitsi, jos teettäjä haluaa!
Toiseksi heti 16.10. julkisuuteen putkahtaa Piippolassa kirjailija Pentti Haanpään isohko muotokuva hänen 105 - vuotissyntymänsä kunniaksi. Aavistuksen taulusta saa kotisivujeni tapahtumaosiosta, jossa on muutakin tietoa tuosta päivästä.
Kolmanneksi aloitan tänään tavan paljastaa kuluvan vuoden 2010 maisemataulut, kooltaan 100 x 120cm, yhden kerrallaan uuden blogikirjoituksen yhteydessä. Ensimmäinen maisema on Onkamojärveltä Sallan ja Venäjän rajalta.
Neljänneksi aloitin myös poliittisen tai sanoisiko paremmin yhteiskuntakriittisen, ehdotuksia tekevän kirjoittelun politiikkapalstalla. Ensi juttu käsittelee Helsingin kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä nostaa kaupungin vuokratonteilla olevien asuntotonttien vuokria täysin yksipuolisella ilmoituksella. Mitä vuokraSOPIMUKSIA sellaiset ovat! Sopimuksessa on kaksi osapuolta; me tonttivuokralaiset, asunto-osakeyhtiöt, kaikki kerrostalonsa itse rakentaneita ja Helsingin kaupunki, jota ei olisi ilman meitä, veronmaksajiaan! Meidän kanssa ei asiasta ole neuvoteltu, arvon poliitikot. Edessä on kahdet vaalit Helsingissäkin. Niissä molemmissa asumisen kalleus nousee yhdeksi pääkysymykseksi. Piilopaikoista taitaa tulla pula jo eduskuntavaaleissa asian suhteen nykyisille Helsingin kansanedustajille!
Viidenneksi edellisestä tuli mieleen, että olen asettunut ehdokkaaksi marraskuun seurakuntavaaleissa niin Herrttoniemen seurakuntaneuvostoon kuin Helsingin yleiseen kirkkovaltuustoon. Ryhmämme teema on " Kirkko Kotina ". Tähän aiheeseen palaan ihan erikseen jo lähipäivinä monella muotoa. Äänestysnumeroni ovat: Herttoniemen seurakuntaneuvostovaalissa 82 ja kirkkovaltuustoon 10 ! Oisko tuo viimeinen jotenkin tuttu, jopa enteellinen!
Kuudenneksi haluan erityisesti kiittää runsasta vieraskielisten ja vierasmaalaisten joukkoa, joka käy sivuillani ja lukee blogiani google-käännöksellä. Pitäisikö minun kirjoittaa myös englanniksi niin kuin tein Espanjassa asuessani. Tai espanjaksi, saksaksi ja ruotsiksi? Lähettäkää näkemyksenne sähköpostiini tai kommenttina, asuttepa sitten USA:ssa, Kiinassa, Venäjällä, Japanissa, Etelä - Amerikan eri maissa, Afrikassa, Oseaniassa tai Euroopan eri valtiossa. If You want that I write also in english, que, escribo en espanol, dass, ich mache alles auf deutsch eller att jag skiver ochså på svenska, let me know it. But You have to know I do it by my own way!
Syksyisen raikkain tervehdyksin Teille kaikille! Juha
 PS. Taulun saa suuremmaksi klikkaamalla!
Torstaiblogi: 101 päivää, 100 yötä
Vaimoni on aina oikeassa! On tullut todistettua ainakin yhden viikon ajalta koskien painonpudotustani; viikossa on mennyt 2 kiloa eli olen tänään 84 - kiloinen Toivo! Lupasin urakalleni viikottaisen seurannan syyspäiväntasauksen aikaan aina Uuden Vuoden iltaan asti. Oloni eli kuntonikin tuntuu kohenevan!
Alku on ollut liiankin hyvä! Pohjana on Atkinsin dieetti hieman Liisan mallin mukaisesti toteutettuna. Aamiaiseni on muodostunut pääosin kupillisesta mustaa kahvia, alle lasi pari vettä ja syömisenä 100 grammaa pekonia tai vuoroaamuin Reformin fibrex - sokerijuurikaskuitua mustikoilla maustettuna. Nuo siis aiemman Oululaisen jälkiuunileivän tilalle!
Lounaalla olen saanut 150 grammaa porsaankyljystä tai lohta voissa paistettuna, palan kurkkua ja vettä. Päivällisenä sama vaihtaen vain porsaasta loheen tai päinvastoin.  Kukkakaalta näiden seurana! Illalla on eteeni laitettu voissa haudutettua kaalta sianlihaviipalein!
Kaupungilla ystävien kanssa syödessä on maistunut pelkistetty kebab tai rodoslainen mousake. Hyvin on mennyt; tosin pari päivää oli pieniä vessavaikeuksia, ei tullut aiempaa " annosta " , vaan vesilirua! Sekin on tasaantunut niin, että Hesarihetki on aamuisin säilynyt aiemmalla tasolla!
En tässä nyt ala tilanteestani enemmin vaahtoamaan. Katsotaan kehitystä rauhassa ensiviikon torstaihin, mutta Toivossa on hyvä elää! Edelleen samoin kuin myös vaimoni valmennuksessa. Luottamukseni Häneen on luja ja ehdoton niin kuin toimivassa ja tuloksellisessa valmennussuhteessa tuleekin! Hänhän ajattelee minun parastani kuten mestarivalmentajan ohjenuoran mukaan tuleekin ajatella. Lisäksi Hän valvoo " harjoitteluani " päivittäin ja tukee tekemisiäni. Olisiko urheilun puolen valmentajilla vaimoltani jotain opittavaa? Ehkä!
KOHTALON KELLOT KILKATTAVAT
Olen kesän ja syksyn mittaan kirjoittanut, osin jo aiemmin, poliittiselle blogilleni mielipiteitäni ja ennustuksia siitä, mihin suuntaan ihmisten näkemykset tehdyn politiikan pohjalta kääntyvät. Tänään 24.9. tulivat uudet YLE:n ennusteet puolueiden kannatuksesta: hoh, hoh, sanois´ äijävainaa, nyt viedään kokkareita, demareita ja kepuleita niin, että hippulat hinkuu!Ja kuka ja mikä vie niin etteivät mukana pysy? Timo Soini ja Perussuomalaiset 12,5:n pronttiyksikön vauhdilla! Kasvutahti on kuin Säkkijärven polkassa, kopakkaa 1,8 % nousua!
Joudun minäkin, arjen pessimisti, sunnuntain optimisti, korjaamaan aiempaa ennustettani, jossa enteilin meille, HUOM. sanamuotoni, meille perussuomalaisille tulevissa eduskuntavaaleissa 10 - 12 prossaa ja 15 - 20 kansanedustajaa. Nykytahdilla, mikä ei laannu ennen ensi huhtikuun vaaleja, ennuste nousee 14 - 16 prosenttiin ja valittujen luku 24 - 28 riippuen ennen muuta viimeisistä vaalipiirien paikoista. Viimeksi näitä viimeisiä paikkoja kokoomus sai peräti 7! Ei tule enää; ne kuittaa perussuomalaiset.
Tämän päivän tyhmyydet, Taivalvaaran osakkeet, haja-asutusalueiden jätevesien puhdistusuudistus turhalla 2,5 miljardin jättilaskulla ja kovin heppoisin, turhin tuloksin romahduttavat Lehtomäen Vanhasen tason harhauttajaksi ja ääniä rapisee noilta alueilta vakaalle asian vastustajalle, jota Soini ja perussuomalaiset ovat olleet alunpitäenkin. Mistä pirusta, anteeksi ilmaisu mutten saa suuttumustani kuriin, näitä tyhmiä politikoita tulee, itärajalta aina Helsinkiin asti!
Samassa hallituksen hölynpölyssä on jatkuvasti sekoillut toinen tohelo, tämä kaikkien talousasioiden Poika Aurinkoinen Siilinjärveltä. Aivan oikein, tämä varsinainen vastuunkantaja, poju kotikuntansa valtuustosta, jonka kokouksissa hän ei ole tänä vuonna käynyt kertaakaan Tämä, jota jo jotkut Käteiseksi kutsuvat, vaikka epävirallisesti Espoossa asuva valtiovarainministeri Kataisen tulisi nähdä nokkaansa pitemmälle. Näkeekö edes nokkaansa! Vielä pari Venäjä-tason sammakkoa suusta ja herra on keltaisen lehdistön seuraava Vanhanen! Irvailun kohde ! Ei käy sääliksi sen paremmin Mattia kuin Jyrkiboytakaan. Silmien keltaisuus kertoo siitä, mikä on päähän noussut vallan myötä. Etteikö keltaisuus näy? Niillä on siniset piilolinssit! Sekota kelta ja sini, tulee vihreää!Â
Pistäppä tuohon vielä Sinnemäen energia- ja muut tasaverot yhdessä Kataisen VIHREIDEN VEROJEN kanssa, niin ei tarvitse ihmetellä miksi kokkareita viedään kepun kanssa likaviemäriin! Demareista on tullut työmiehen kannalta katsoen pelkkiä rakkaushippejä Jungerin ja Urpilaisen vaaleanpunaisissa = lilan hempeissä virtuaalitaivaissa!
Arvo Turtiasta mukaillen " Me pyysimme leipää! Saimmeko leipää? Ja vitut! Me saimme pieniä kiviä! Sitten tulivat demarit ja söivät niistäkin suurimmat! ". Me elämme leivästä, emme rakkausliturgiasta, vastaa väsynyt perheenäiti ja hänen työtä tekevä miehensä.
Kyllä kansa tämän tajuaa ja kokee arjen raskaassa raadannassa, vaikka olisi entinen demari, viherkokkari tai tukikepuli.
Eihän tästä puutu enää kuin että Pekkarinen nimittää Suomen tärkeimmän ministeriön TEM:n energiajohtajaksi kepukoijarin, tämän MTK:n entisen venkoilevan Esa Härmälän! Kepulle tulee kiire, koska sen nykyiset ministerit ovat kepun viimeiset tulevien vuosikymmenien aikana! Nyt kepun pitää ottaa kun vielä voi!
Sen voin taatusti ja vakaasti sanoa ettei Timo Soinin pää sekoa näihinkään lukuihin eli niin kuin Hän tyynesti toteaa " yhtään ääntä ei vielä ole annettu, tehdään töitä ja annetaan kansan päättää! " Olen tuntenut miehen pitkään ja perusteellisesti. Onneksi meillä on tälläinen suomalainen mies, joka ei säästele itseään. Rehti ja suorapuheinen, joka on nähnyt asiantilan ennen vanhojen puolueiden politrukkeja! Niin kansa vastaa kuin sille huutaa! Edessä on suomalainen versio elokuvasta Kenelle kellot soivat. Kohtalon kolkko kello soittaa kuolemaa vanhoille puolueille ja niiden kyljessä kyhnääville vihertäville kettu - ja hattutytöille ja vihkisormuksia sovitteleville poikapareille. Eläköön avioliitoton avioliitto! Maistuu yhtä hyvältä kuin cocacolaton cocacola! Aitoa on kuin viemärivesi pirtuna! Puistattaa hörpätessä taatusti raavastikin miestä! Mutta väärästä syystä! Tätä tulee vihreästä viemäristä!
101 päivää ja 100 yötä vaimoni valmennuksessa
Tänä aamuna 23.9. päivä valkeni niin kuin konsanaan Syyspäiväntasauksena; harmaana ja leppeänä. Uuden Vuoden iltana 2011 valo on jo pitkään ollut taivaanrannan takana. Tämän aamun ja Uuudenvuoden illan väliin mahtuu paljon. Noihin 101 päivään ja 100 yöhön kohdallani sisältyy jotain vallan erikoista; olen suostunut tuoksi ajaksi täydellisesti vaimoni valmennukseen erittäin tärkeässä asiassa, nimittäin koko päivittäisessä ja öisessä ravitsemuskäyttäytymisessä, jota syömiseksi kutsutaan.
Vaimoni, tämä rakas Liisani, nimittäin taisi tuskastua minun iskiastuskiini, joiden hän juontaa johtuvan kolmesta eri syystä. Ylimääräisistä kiloistani; tämän aamun punnituksessa 86 kiloa. Ajottaisesta intohimostani maalaustyöskentelyssä; jopa 13 tuntia pahimpina vuorokausina vaikeissa asennoissa. ( Niin syntyy hyvää jälkeä ja aika katoaa ) Ja lopuksi liiasta päätetyöskentelystä, jolla korvaan kaiken ulkona liikkumisen; mitä nyt metroon 200 metria pari kertaa viikossa!
Saas nähä kuinka äijän käy, kun pöydältä katoavat illan, aamun ja keskipäivän jauhomakkarat. Pois joutuvat Berliininmunkit ja Fazerin siniset ja suuret salaattikulhot ja tilalle tulevat Atkinsin dietin voit, silavat, pekonisiivut, rasvassa haudutetut lohet että keltaiset kermat.
Väärät hiilihydraatit hel....in ja tilalle raakaa eläinrasvaa! Näin se ainakin on alkanut tänään; aamulla 100 grammaa paistetteja pekonisiivuja ja iso kupillinen mustaa kahvia! Lounaalla 150 grammaa läskistä porsaanpotkaa haudutettuna. Rasva valuu suupielistä leualle kuin kuola kiimasella koiralla oikein tuoksahtahtavan tupsun tavatessaan! Päivälliseksi on luvassa voissa höyrystettuä kaalta läskiviipalein ehostettuna jättilautasellinen ja illaksi 100 grammaa kermajuustolohta! Välipalaksi vettä ja pikku omenasta puolikas päivällä, toinen illalla!
Mitä tämä lysti tuonee tullessaan, mene ja tiedä, mutta tuntui tuo päällikköni julistavan Uudenvuoden Illallista juhlittavan liki ikääni vastaavilla luvuilla; 70 kiloa! Minulle kun kelpaisi laskeumaksi 15 kiloa; tulisi tuttu luku 71! Miten niin tuttu? No, kun tuona vuonna 1971 painoin ajokoiramaiset 52 kiloa parhaittein kirikierrosteni jälkeen ja oli niin kevyt ja jotenkin onnellinen olo!
Joka tapauksessa elämä on meidän perheessä helpompaa, kun vaimo on aina oikeassa. Mitä tässä kannattaa oloaan vaikeuttaa turhilla aatoksilla. Ei muuta kuin purtilolle sika siitä ja sassiin!
Saatte viikottain kuulla kuinka minun maan matosen tässä leikissä käy lukaisemalla " Torstai - toivossa on hyvä elää " blogiani. Sattuu nimittäin, että olen Toivo ensimmäiseltä nimeltäni; isäni ymmärsi, että pojalle on järjestettävä ainainen oma, yleinen liputuspäivä eli 4. kesäkuuta, se Puolustusvoiman lippujuhlapäivä. Tuohon äitini, myöskin Liisa, lisäsi, että laitetaan toiseksi Juha niin varmistuu ettei poikaressu ainakaan ilman liputuksia jää juhannuksen aikoihin!
Nähtäväksi jää liputetaanko 1.1.2011 alentuneille kiloille vai ainostaan alkavalle vaalivuodelle. Ken elää, hän sen kokee! Yritystä ei ainakaan tule puuttumaan. Siitä pitää meillä taatusti huolen Liisa!
Ps. Jos tämä Liisan jekku onnistuu, niin siitä vaan muutkin liisat ukkojensa läskeihin kiinni. Pääsette ainakin muutaman sentin lähemmäksi Elämänne Miestä katoavien kilojan myötä; viettämään intiimimpää kesäyötä!Â
Taidemaalaus kestävyyslaji; Haanpää valmis!
Piippolan kunta, jota ei enää ole, vaan se on vaihtunut Siikalatvaksi, tilasi minulta vuoden 2006/2007 tietämissä kunnanvaltuuston / hallituksen toimesta maalauksen. Sen aiheen piti liittyä " piipposeen elämänmenoon tai maisemaan" . Lopullinen valinta aiheesta jäi minulle. Maalaus sijottuisi uuden kirjaston seinälle. Kirjasto on uutena toiminut jo jonkin aikaa ja hieno on kuin mikä! Sen yhteyteen siirtyi myös pitkäaikaisen kirjastonhoitajan, kotiseutuneuvos Seija Hankosen huolella vuosikaudet hoivaama Pentti Haanpää - museo ihan omilla huoneillaan. Siinäkin siirroksessa näkyy Seijan hieno kädenjälki. Hän on nyt eläkkeellä, mutta museo kaiken kaikkiaaan on upea ja kokemisen arvoinen, keskellä Piippolaa.
Synnyttelin " Piippola maalausta " mielessäni koko ajan; mietin ja mietin, ideoin ja vaihdoin taas aihetta. Maalasin piipposia maisemia, valokuvasin ja sain valmiita valokuva - aiheita monilta, jotka asian tiesivät. Neuvoja tuli. Oli jo muuan työ valmiina luovutukseenkin. Valinta oli lopullisesti helppo ja varmasti oikea, vaikka rakkaita aiheita löytyi ylin kyllin! Minähän rakastan tätä seutua ja sen ihmisiä!
Mutta, mutta, vaikka taulun aihe kirkastui lopulta helposti, niin toteutus sen sijaan ei ole ollut helppo; vaativuutensa vuoksi ja myöskin siksi, että valintani kohdistui sekä henkilöön että maisemaan, jotka taatusti kertovat Kairanmaan kuvan sen parhaalla mahdollisella tavalla.
Valintani oli, tietysti Pentti Haanpää ja hetteinen neva kitukasvuisine käkkärä mäntyineen ja syysauringon värjäämine taivaineen; vahva kirjailija, ajattelija ja uskalias sanantaitaja, joka ei kuvia kumarrellut, eli kotiseudullaan, mutta kirjoitti yleismaailmallisesti köyhän asiasta, herrain kieroudesta ja tavallisen ihmisen hersyvästä huumorista! Ja syksyn värit, kypsä kelta, orastava puna ja suo, tuo ikuinen haaste! Lukekaa vaikka Noitaympyrä tai Jutut, niin ymmärrätte mistä puhun!
Olen maalannut Pentti Haanpäästä kolme ,neljä erilaista tulkintaa. Antanut niiden varastoitua ja kypsyä ajan kanssa. Tuli taukoa myös sairauksien myötä; ainakin yhdet taulunpaljastajaiset piti siirtää. Sanoisko onneksi! Käsitys Pentistä ja maisemastakin, jotka tunsin, kypsyi oikeaan, näkemykseni, mielikuvieni mittaiseksi ja ennen kaikkea oikeaksi Kairanmaan, Piippolan miehen kokoiseksi! Jopa ulkoisilta mitoiltaan, 160 x 120 cm kehyksineen!
Maalaus Pentti Haanpäästä on saanut viimeistelynsä tänä syksynä; se oikea, muut kaksi jäävät omiin säilöihini! Muotokuva paljastetaan 16. lokakuuta tänä syksynä Piippolassa. Pentin syntymästä tulee kaksi päivää aiemmin kuluneeksi 105 vuotta. Hän eli syksystä syksyyn hukuttuaan rakastamaansa Lamunjärveen syyskuun viimeisenä 1955 verkkojen kokemissoudulla vasta 50 - vuotiaana. Liian nuorena! Voin vain kuvitella, miten Hän olisi entistä kypsempänä kirjoittanut 1960 -, 1970 - ja vielä 1980 - luvuilla raastavia yhteiskunnallisia, mutta hersyvän hymyn romaaneja, myyntimenestyksiä, ajasta "Kekkonen, valta ja vallan perässä hiihtäjät"! Pirullisesti, mutta samalla hersyvän huumorin värein!
Minulla on omat muistoni niin Pentistä, vieraili päivittäin vanhempieni kotona postin hakureissuillaan, kuin myös Kairanmaan maisemista. Panin itseni likoon kuvatessani paljastettavassa maalauksessa aikansa suurta ihmistä ja lapsuuteni maisemaa. Pidän itse tästä maalauksesta. Miten sen muut ottavat, on heidän asiansa. Pentti ainakin ansaitsi tulla kuvatuksi oman kylän pojan siveltimellä!
Ps. Teoksen voi nähdä privaatisti kotonani kahden viikon ajan, lokakuun alkuun saakka kuten muitakin uusia, julkistamattomia  maalauksiani! Tervetuloa!
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 11
- 12
- 13
- 14
- 15
- 16
- 17
- 18
- 19
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
