VOIHAN VOLMARI; itkiskö vai nauraisko!

Ei auta itku markkinoilla, joten parasta päästää vain hersyvä naura! Vai mitä meinaat Volmari itse; suomipoika vitkutteli selvästi hitaammin sunnuntaina kotonasi Keravan Pohjoismaisissa kympin kuin Sinä 31.7.1932 Losissa, Sinä 30.12,6 ja Joseph Tanui 30.19,0. Hänen edelle taisi juosta lämpsiä joku hambergi Sjundeåsta 30,15,49. Mutta silläkin ajalla hän oisi saanut turpiinsa Ilmari Salmiselta, tuolta kympin Suurelta, Askolalta ja Sinulta ikimuistoisessa suomalaisten Olympiakympin triplavoitossa vuonna 1936. Mutta olihan pojilla Berliinissä valmentajana itse Paavo Suuri ( ennätys 30.06,1 juostu 31.8.1924 Kuopiossa! )  Suomen toinen edustaja viipyi 30.56,61 ja kolmas, tämä Kenian Ylänköjen ikiasukki, Simo Wannas oikeni radan reunalle jo puolivälin tietämissä, vaikka se mentiin hölkkäillen 14.40. 

Oi Aikoja, oi Tapoja ja Urheiluliiton journalistista tiedottamista! Liitossa ei eletä vain kestävyysjuoksun syvintä aallonpohjaa, vaan manipuloivaa, hidasta, valikoivaa totuuden kerrontaa; osaanottajista, sääolosuhteista ja mihinkä jäi kohotukset valtaisista katsojajoukoista?! Todelliset voittajat löytyvät poisjääneista Sondre Nordstd Moen´sta ja Oskari Pennasesta; olisivat oppineet huonoille, hitaille tavoille!

Lyhyestä virsi kaunis; noista Keravan kiihdytyksistä ei kannata enempää partaansa pärisyttää. Miten Se Tahko Pihkala aikoinaan lausahti: Paska ei punniten parane! Nimittäin nyky - Suomen kestävyysjuoksu. Ken ei usko pistäköön paremmaksi. Muistaa sopii ettei yksi pääsky kesää tee! 

PS. Keravalla oli ihannesää, väittääpä Liitto mitä vaan. Totesin sen omin silmin paikan päällä. Eksyin sinne höynäytettynä, mutta makkarat syötiin ja limsat juotiin,kun meinas muuten nukahtaa. Ennen taisivat vainajatkin hautajaisissa olla elävämpiä kuin liikkujat Keravan radalla. Fiilis maahanpanijaisissakin Pohjanmaalla on repäsevämpää. Enkä sano tätä ilkeyttäni, vaan kokemuksen pohjalta. Ilman Norjan hiihtäjä, ylämäkijuoksija Sondre Buraasin kiskaisua puolivälissä ei kukaan olisi alittanut puoltatuntia eikä vireinkään pysynyt valveilla! Norski pääsi 29.36 ja pari muuta nippanappa  rajan alle. Onneksi edessä oli Suuren Bändikoulun vuotuinen kevätkonsertti; se antoi iloa silmiin, korviin, sydämeen ja sieluun. Päinvastoin kuin Keravan esiintyjät - koko täydelle katsomolle!